All Saints' Day: 5 Nordic ways of remembering lost loved ones at home

Helsinki, 4 degrees

Your memory is the glue that binds your life together; everything you are today is because of your amazing memory. You are a data collecting being, and your memory is where your life is lived.

This All Saints' Day weekend, I thought it would be an interesting post to write about how deceased loved ones are visible in our home interior. I take these things for granted, but I noticed that this is actually a topic that many think about and there is not that many blog posts about. I have already mentioned earlier that I have tattoos dedicated to my passed loved ones, but I seem to have forgotten to share on the blog how I have incorporated signs of them at home. The strongest All Saints' Day tradition that we have is to visit the cemetery during this weekend and talk about and remember our lost loved ones. Everyone has their own ways of remembering lost loved ones, but here are five places where you can see traces of them in our home interior - actually in five different rooms!

Pyhäinpäiväviikonloppuna on hyvä hetki pysähtyä miettimään miten edesmenneet rakkaat näkyvät meidän kodin sisustuksessa. Pidän usein näitä asioita itsestäänselvinä, mutta olen huomannut, että tämä aihe kiinnostaa monia eikä siitä löydy valmiiksi juurikaan blogikirjoituksia. Olen jo aikaisemmin maininnut, että minulla on muistotatuointeja. Nämä olen ottanut edesmenneiden rakkaiden muistoa kunnioittaen, mutta olen näköjään unohtanut jakaa miten muistot näkyvät meillä kotona. Meidän perheen vahvin Pyhäinpäiväperinne on käydä haudoilla, ja puhua sekä muistella viikonlopun aikana edesmenneitä rakkaita. Kaikilla on omat tapansa ylläpitää muistoja edesmenneistä, mutta tässä viisi huonetta meidän kotona, joista löytyvät muistoesineitä sisustuksessa!

Kitchen: Tableware - Ultima Thule, Paratiisi, Victoria / Keittiö: Astiat - Ultima Thule, Paratiisi, Victoria

In our kitchen, you'll find the set of dishes that my mother collected for me called Victoria. It's one of the signature sets that belong to the biggest mailorder tableware & home art companies in the Nordics called Klöverbladet AB, which is Swedish.

Keittiöstämme löytyy keräilyastiasto nimeltään Victoria, jota äitini keräili meille. Se kuuluu Apilalehden astioihin.

Besides this set, I also chose to keep some of my mother's tableware from Finnish Iittala and Arabia. The pieces that we have in our home belong to the Ultima Thule and Paratiisi collections.

Kyseisen astiaston lisäksi meillä on myös joitakin äitini vanhoja laseja, kulhoja ja lautasia, jotka kuuluvat kotimaisten Ultima Thule- (Iittala) ja Paratiisi (Arabia) -sarjoihin. 

Children's room: Hope chest / Lastenhuone: Morsiusarkku

A hope chest, also called dowry chest, cedar chest, trousseau chest or glory box, is a piece of furniture traditionally used to collect items such as clothing and household linen, by unmarried young women in anticipation of married life. The term "hope chest" or "cedar chest" is used in the midwest or south of the United States; in the United Kingdom, the term is "bottom drawer"; while both terms, and "glory box" are used by women in Australia. In Finland, we called these "bride chests", direct translation from the Finnish word morsiusarkku. This tradition is no longer in use in Finland, but was so still in the 1950s when my mother was born.

Suomellakin on pitkät myötäisperinteet, ja näköjään äitini lapsuusperheessä käytäntö oli vielä käytössä 50-luvulla koska hän sai isältään itsetehdyn morsiusarkun / kapioarkun. Tämä arkku oli äidilleni hyvin rakas, ja lapsuudestani muistan, että arkku kulki meidän kanssa aina muutossa mukana. Itse ihastuin arkkuun teini-ikäisenä ja pyysin äidiltäni, että saisin täyttää sen muistoillani. Hän hyväksyi pyyntöni, joten koko teini-ikäni ajan arkku oli huoneessani ja siinä pidin omia muistoesineitäni. 

The only piece of furniture that I had a strong link to at my mother's home, was, in fact, her hope chest. It was put together by my grandfather for her, and while I grew up, I had it in my room as a place for memories. Now, in our home, it's in my daughter's room. You can see pictures of it in these earlier blog posts; here, here and here. It continues to be a chest where we keep memories, now related to my daughter. As the height is good for her, it's a multi-functional piece of furniture that my daughter can use as a table / desk as well.

Kun äitini menehtyi, tiesin, että minulla oli vahva tunneside tähän kyseiseen arkkuun. Se oli ainoa huonekalu, jota toivoin periväni häneltä. Meidän kotona arkku on tyttäreni huoneessa. Voit nähdä kuvia arkusta näissä aikaisemmissa blogikirjoituksissa: tässä, tässä ja tässä. Se on edelleen muistoarkku, nykyään siinä pidetään tyttäreni muistoesineitä. Arkun korkeus on myös hyvä hänelle, joten kyse on monikäyttöisestä huonekalusta. Arkku toimii nimittäin myös pöytätasona tyttärelleni.

Walk-in closet: Vintage suitcases / Vaatehuone: Vanhat matkalaukut

In my walk-in closet, one corner is dedicated to memories that I keep in old suitcases. One is filled with memories (personal items, photos, postcards, pieces of clothing, CDs etc.) of my mother, one of my father, one of our wedding (see more details about it here) and so on. I just love vintage suitcases and the idea that you can go through a suitcase filled with memories.

Vaatehuoneessani yksi nurkkaus on täysin omistettu muistoille. Siinä kohtaa pidän vanhoja matkalaukkuja, jotka ovat täynnä muistoesineitä. Yksi matkalaukku on omistettu äidin muistoille (henkilökohtaiset tavarat, valokuvia, postikortteja, vaatteita, CD-levyja yms.), toinen isäni muistoille, kolmas häämuistoja varten (näe enemmän tästä hattulaatikosta tästä) jne. Pidän kovasti vanhoista matkalaukuista ja siitä ideasta, että voi käydä läpi muistoja matkalaukkujen kautta.

Bedroom: Painting / Makuuhuone: Taulu

The header of this blog post showcases our bedroom wall. It's a collage / photo wall of things: photos, posters, a minimalistic wreath, quotes, my daughter's drawings, postcards, souvenirs, a clock (showcasing the birth time of my daughter), and a painting that belonged to my mother. She had a lot of paintings as my parents loved art, but this one spoke to me in some way so I knew that it was the one that would follow along to my home. Unfortunately, as my mother's passing was surprising, I never had the chance to talk about this specific painting with her. So the story behind the painting is a mystery, but I love that it's a painting of roses as they were my mother's favorite flowers.

Tämän kirjoituksen pääkuva on meidän makuuhuoneen seinästä. Seinälle on koottu kollaasiseinä / valokuvaseinä, joka koostuu eri asioista: valokuvista, julisteista, kranssista, lainauksista, tyttäreni piirustuksista, postikorteista, matkamuistoista, kellosta (kello näyttää tyttäreni syntymäajan) ja taulusta. Taulun perin äidiltäni. Äidilläni on paljon tauluja koska vanhempani rakastivat taidetta, mutta jostain syystä juuri tämä taulu puhutteli minua erityisen paljon joten se seurasi minua kotiin. Koska äitini poismeno oli yllättävä, emme valitettavasti ehtineet jutella kyseisen taulun historiasta. Taulun tarina on siksi tietynlainen mysteeri, mutta pidän siitä, että se kuvastaa ruusuja. Ruusut olivat nimittäin äitini suosikkikukkia.

Living room: Collage frame / Olohuone: Kollaasivalokuvakehys

In our living room, you'll find a collage family frame showcasing my and my hubby's parents, as well as our daughter with both me and my hubby.

Olohuoneestamme löytyy kollaasiperhevalokuvakehys, jossa esiintyvät minun ja mieheni vanhemmat sekä tyttäremme.

How do you store memories of lost loved ones and/or past events? What are your All Saints' Day traditions?

Miten säilytät edesmenneiden rakkaiden muistoesineitä? Mitkä ovat Pyhäinpäiväperinteesi?